Vihreiden puolueen tavoitteet

landscape-1105253_640Vihreät, eli viralliselta puoluerekisteriin merkityltä nimeltään Vihreä liitto, on 1980-luvulla ympäristö- ja vaihtoehtoliikkeestä alkunsa saanut puolue. Vihreiden puolue perustettiin virallisesti vuonna 1987 ja onkin Suomen poliittisella kartalla suhteellisen nuori puolue.

Esimerkiksi perinteisten kolmen suuren puolueen Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen eli SDP:n, Keskustan ja Kokoomuksen juuret ovat paljon syvemmällä – SDP:n nähdään saaneen alkunsa jo vuonna 1899, Keskustan eli entisen maalaisliiton 1906 ja Kokoomuksen vuonna 1918. Perussuomalaisten puolueen voidaan nähdä olevan suora perillinen 1959 perustetulle SMP:lle eli Suomen Maaseudun Puolueelle, samoin kuin vuonna 1990 perustetun Vasemmistoliiton olevan vuonna 1944 perustetun SKDL:n, eli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton, peruja.

Alkujaan ympäristöpuolue

Vihreät oli alkujaan nimenomaisesti ympäristöpuolue, eli ekologiseen ympäristönsuojeluun painottunut ja sitä vaatinut puolue. Vihreitä pidettiin useiden arvioiden mukaan ”yhden asian liikkeenä”, joka johtui etenkin Vihreiden taustalla vahvasti olleesta, 1979 perustetusta Koijärvi-liikkeestä. Koijärvi oli – ja on edelleen – lintualueena merkittävä forssalainen järvi, jonka suojelua edistänyt liike kokosi ensimmäistä kertaa suomalaiset ympäristöaktivistit erittäin laajalta alalta ympäri Suomen puolustamaan kantaansa. Koijärven ympärillä käytyjen kiistojen ja tapahtumien nähdään johtaneen miltei suoraan ympäristöministeriön perustamiseen, vihreän liikkeen syntymisen ohella. Muun muassa Koijärvi-liikkeessä mukana olleista Osmo Soininvaarasta ja Ville Komsista tuli myös Vihreän puolueen johtohahmoja. Ydinvoiman vastaisuus myös vaikutti Vihreän puolueen syntyyn myöhemmin 80-luvulla.

Vihreän puolueen alkutaival oli melko hajanainen, sillä moni sen piirissä aktiivisesti toiminut karttoi järjestäytynyttä toimintakulttuuria. Oikeastaan kyse olikin tässä vaiheessa edelleen varsin vapaamuotoisesta kansalaisliikkeestä, vaikka Vihreät saivatkin jo vuoden 1983 eduskuntavaaleissa läpi kaksi kansanedustajaa, jo mainitun Ville Komsin sekä vammaisaktivisti Kalle Könkkölän.

Liike alkoi kasvun myötä järjestäytyä paremmin, ja 1987 perustettiin lopulta virallisesti Vihreä liitto. Käytännössä Vihreiden liiton ei ollut tarkoitus olla varsinainen puolue, vaikka se muun muassa byrokratian helpottamiseksi puoluerekisteriin merkittiinkin. Tavoite oli vain koota erilaisia kansalaisjärjestöjä ja -toimijoita saman nimikkeen alle. Samalla alkoi kuitenkin kehittyminen yleispuolueeksi ja tavoitteet laajentuivat perinteisten ympäristöpoliittisten tavoitteiden ulkopuolelle.

Vihreiden liiton eduskuntaryhmä kasvoi, ja eduskunnassa tuli ottaa kantaa kaikenlaisiin aiheisiin, myös moniin muihin kuin ympäristöön liittyviin. Tämä aiheutti kiistaa puolueen sisällä, ja jyrkän ekologista linjaa edustaneet ekovihreät eriytyivätkin osittain omaksi pieneksi puolueekseen. 90-luvulla käyty EU-jäsenäänestys ja siihen liittynyt keskustelu myös jakoivat puoluetta rajusti.

Puolueen tavoitteet nykyisin

Nykyisin vihreistä on karissut eko- ja ympäristöpuolueen leima, ja kyseessä on näinä päivinä yleispuolue. Kriitikoiden mielestä ympäristötausta on unohdettu liiankin nopeasti. Puolueen piiristä kuitenkin kerrotaan ympäristöajattelun läpäisevän puolueen kaiken poliittisen ajattelun ja ohjelmat. Erityisesti uusimmalla oppositiokaudellaan vihreät on puheenjohtaja Ville Niinistö etunenässä profiloitunut koulutuskysymyksissä ja koulutukseen kohdistuvien leikkausten vastustajana. Tämä on tuntunut toimivan ainakin gallupmenestyksen perusteella, sillä puolue on jo pitkään ollut maamme neljänneksi suosituin puolue mielipidekyselyissä. Pitkäaikaiseen menestykseen päin tehtiin iso harppaus vuonna 2012 Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjalla, jonka harjalla Haavisto ratsasti jopa toiselle äänestyskierrokselle asti. Haavistoa kuitenkin kritisoitiin tavoitteiden ja selkeiden kampanjakärkien puutteesta.

2000-luvulla Vihreiden tärkeisiin teemoihin ovat kuuluneet perustulon ajaminen, vanhempainvapaiden tasainen jako ja muut tasa-arvokysymykset sekä ydinvoiman vastustaminen. Syyskuussa 2014 Fennovoima-yhtiölle myönnetty lupa uuden ydinvoimalan rakentamiseen johti puolueen lähtemiseen Stubbin hallituksesta. Kuten tavallista, hallituksen jättämistä pidettiin osittain pelkkänä poliittisena peliliikkeenä.

Vihreä puolue on profiloitunut myös arvokysymyksissä ja maahanmuuttopolitiikan saralla eräänlaisena perussuomalaisten vastavoimana – samaa ovat tosin tehneet miltei kaikki muutkin nykyiset oppositiopuolueet. Perinteisesti puolue on pyrkinyt myös karttamaan oikeisto-vasemmistojakoa. Lienee turvallista sanoa, että Vihreiden piiristä löytyy itseään niin oikeistolaisena kuin vasemmistolaisinakin pitäviä ihmisiä. Niin kutsuttu kohtuutalous on Vihreiden periaateohjelmassa esiintyvä käsite, jota voidaan pitää eräänlaisena hahmotelmana vapaan markkinatalouden ja sosialistisen talousmallin väliltä.

Back to Top