Valtion velka suurenee, mitä tehdä asialle?

Tavallisena kansalaisena ei aina ehdi miettimään Suomen talousasioita, ja miksi pitäisikään, sitä vartenhan meillä on poliitikot, jotka vielä aika paljon rahaakin siitä, että miettivät maamme ja meidän puolestamme. Vaikka, tiedä sitä kenen puolesta välillä mietitään.

stock-exchange-913964_640Suomen valtion velka on melkein tuplaantunut viimeisen 10 vuoden sisällä. Kauan ennakoitu sadan miljardin euron velkaraja meni lopulta rikki alkuvuodesta 2016. Vähän sen jälkeen valtio otti uudet neljä miljardia euroa kymmenvuotista lainaa lisää. Leikkaukset alkavat tuntua yhden jos toisenkin jokapäiväisessä elämässä. Leikkaukset ovat joko suoraan tai välillisesti pois meidän tileiltä.

Velan ongelmat – ne korot

Vaalilupaukset ovat perinteisesti tarkoitettu saamaan mahdollisemman paljon ääniä, mutta harva niistä on tarkoitettu toteutettavaksi. Pakkohan ihmisille on jotain luvata, jotta äänestäisivät. Ja ellei kaikkia lupauksia pysty tekemään, ainahan voi lainata.

Monet maat toimivat yhtä tyhmästi kuin työtön, joka vinguttaa visakorttiaan. Velaksi ostetaan vaikka ei pystyttäisi takaisin maksamaan. Jos velan saaminen on niin helppoa niin, mikä siitä sitten tekee ongelman? Korot. Lainaa ottaessa pitää maksaa korkoa ottamastaan lainasta. Monet oman asunnon ostaneista tietävät hyvin mitä korkopeli on ja miksi se voi muuttua kurjaksi, kun luvut muuttuvat ja yhtäkkiä ei olekaan rahaa maksaa kuten ennen. Otetaan toinen laina maksamaan aikaisempi ja korot ja tie kohti vararikkoa on alkanut. Euroopassa näitä esimerkkejä on ollut muun muassa Kreikassa ja eipä tule kaukana Espanjakaan. Eletään yli varojen, sekä maan tasolla kuin asukkaiden tasolla.

Talouden lainalaisuudet

Palataanpa kuitenkin takaisin koto Suomeen, joka kiinnostaa meitä enemmän kuin Euroopan tuhlarimaat. Euroopan maiden ongelmat muodostavat ongelmia muihinkin maihin, meni hyvin tai huonosti. Jonkun aina pitää tulla maksamaan viulut ties millä hätäpaketilla. Mitä Suomen siis pitäisi tehdä velkaantumisellensa?

Talouden lainalaisuudet ovat aika yksinkertaiset. Jos leikataan vähän, niin velkakin vähenee vain vähän. Jos leikataan paljon, velka lyhenee enemmän. Jos saamme lisää tuloja, jopa vaurastumme. Suomessa vaikuttaa, että olemme kahden lainalaisuuden välimaastossa. Yritämme kiprutella ja kiristää vyötä lyhyellä tähtäimellä ja kerätä lisätuloja nyt ja tulevaisuudessa. Onnistuuko se, sitä ei tiedä.

Velkaantumisen syyt

Mitä voimme tehdä asialle? Mielenosoitukset ja lehtikirjoittelu leikkauksia vastaan ei paljon asiaa auta. Valittaa voi aina ja se saattaa hetkellisesti auttaa oman pahanolon puhkeamiseen ulos, mutta ei se paljon lohtua tee itse asialle. Jos olet sijoittaja, kannattaa miettiä rauhassa mitä tehdä ja seurailla mikä ylivelkaantumiseen on johtanut. Onko kyseessä vain joku trendi vai onko kyse kroonisesta ja systemaattisesta velkaantumisesta. Kannattaa seurata sellaisia henkilöitä, jotka tunnetaan hyvistä sijoitusratkaisuistaan ja siitä, että tuntevat markkinat ja tutkivat asioiden taustatekijät.

Pohditaan hetkinen syitä Suomen talouden velkaantumiselle. Aina välillä ehdotetaan, että syy velkaantumiselle ovat kasvaneet työttömyysluvut, mutta asia ei taida ollakaan ihan näin. Verotulojen vähentyminen ja työttömyysmenojen kasvaminen ei ole itse syy Suomen talouden supervelkaantumiselle.

Katsoessa Suomen talouden kokonaistuotantoa viimeisen kymmenen vuoden aikana, numerot eivät ole huipussaan. Ollaan samoissa luvuissa kuin kymmenen vuotta sitten. Alan konkarit laittavat syyksi enemmänkin sen, että tehdasteollisuus on vähentynyt neljänneksen ja yksityisen puolen kasvu ei ole ollut riittävä paikkamaan toisen puolen vähennystä.

Leikkauksista huolimatta, velka on kaksinkertaistunut varsin nopeasti. Toki valtion vero- ja muut tulotkin ovat kasvaneet, voisi sanoa vielä, että melko hyvin. Ongelma onkin menoissa, jotka niin ikään ovat kasvaneet ja aika reippaalla kädellä. Työttömyysmaksut toki selittävät menojen kasvua, mutta vain murto-osan. Menojen etupäässä kukoistaakin kaksi menoerää: sosiaali- ja terveysmenot ja eläkemenot, jotka ovat kohonneet valtavasti viimeisten vuosien aikana. Syy siis piilee enemmänkin tällä saralla kuin itse työttömyydessä.

Back to Top