Uusi kierrätyslaki 2016

2016 Suomessa astui voimaan uusi jätelaki. Harva kansalainen ei asiasta taida edes tietää, vaikka Yle:n uutisissa viime vuosien aikana asiasta on useampaankin otteeseen ilmoitettu. Uuden jätelain tarkoitus on monipuolistaa kuluttajien mahdollisuuksia kierrättää jätteensä. Keräyspisteitä on luvassa lisää ja luvassa on jätteiden parempaa kierrättämistä ja uusiokäyttöä. Mitä tämä uusi laki sitten on muuttanut?

Sekajätteestä polttokelpoinen jäte

Sekajätteen nimi muuttui, mikä tarkoittaa, että kotitalouksien tulee kierrättää kaikki yhdyskuntajäte. Orgaanisen jätteen ei pitäisi päätyä kaatopaikalle. Roskalaatikoista otettiin pois sekajätekyltit ja tilalle tuli ”polttokelpoinen jäte”-kyltti.

Uusi jätelaki velvoittaa kotitalouksia lajittelemaan kaiken yhdyskuntajätteen, olimme sitten Lapissa tai Helsingissä. Peruskansalainen ei kuitenkaan asiasta ole täysin tietoinen ja harvat taloyhtiötkään ovat informoineet asukkejaan asiasta. Esimerkiksi tekstiilijäte on edelleen suuri ongelma. Monet kansalaiset heittävät vanhat vaatteet roskiksen mukana jäteastiaan, miettimättä asiaa sen enempää. Tekstiilijätteen keruu on edelleen monien vapaaehtoisesti toimivien järjestöjen varassa.

Suomessa ei valitettavasti ole yhtenäistä, valtakunnallista vaate- ja tekstiilijätteen keräysjärjestelmää, vaikka erilaiset tekstiilit ja vaatteet ovat erittäin monimuotoisia jätelajeja. Tekstiilijätteen jätehuollon parantaminen toisi Suomeen monia työpaikkoja, vaikkakin kyllä samalla nostaisi jätehuollon hintoja, koska mikään robotti ei pysty erittelemään erilaisia materiaaleja muutamassa sekunnissa, vaan tarvitaan aitoa ihmiskättä ja -aivoja tekemään työn. Ihailtavaa on monien uusien yritysten teollisuuteen valmistamat imeytysmatot, jotka tehdään tekstiiliteollisuuden ylijäämistä, lumpuista. Vanha tekstiilijäte tehdään kuiduksi ja se uudelleen käytetään teollisuuteen. Vaikka uusiokäyttö ratkaisuja miettiviä yrityksiä on syntymässä lisää, on tekstiilijäte edelleenkin suuri, ratkaisematon ongelma.

Lajittelevat ihmiset mielissään

Jätelain muutoksen myötä kotitalousjätteensä tarkasti lajittelevat ihmiset ovat vihdoista viimein saaneet muovinkeräyspisteensä ja uusia keräyspaikkoja. Jätelain muututtua pakkausmuovin kierrätysvastuu siirtyi jätehuoltoyhtiöiltä jätettä tuottaville yrityksille.

Uusi laki vaatii muovin keräyspisteitä perustettavaksi taajamiin, joissa on vähintään 10 000 asukasta. Monissa maalaiskunnissa ei yksinkertaisesti ole asukkaita ylittämään lain vaativaa määrää, joten keräyspisteitä ei ole. Yli 20 000 asukkaan kaupunkeihin toisaalta uusi laki ei tuo kuin yhden keräyspisteen, mikä ymmärrettävästi on liian vähän. Kuten kaikessa, uudessa jätelaissa on hienoja ideoita, mutta käytännön tasolla kaikki ei kuitenkaan toimi yhtä hienosti kuin paperilla.

Uusi pakkausasetus

Uusi tuotteiden pakkausasetus siirsi kuluttajapakkauksien jätteen keräämisen vastuun pois kunnilta. Nykyisin pakkausjätteestä vastaavat sataprosenttisesti itse tuottajat, eli tuotantoyhtiöt, mitkä aiemmin vastasivat jätteen kierrättämisestä vain osittain. Kaikki pakkausjätteeseen liittyvä uuskäyttö, mahdollinen kierrätys ja jätehuolto ovat tuottajien vastuulla, sekä tietenkin niihin liittyvät kustannuksetkin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki tuotteen ympärillä oleva ”jäte”, oli se sitten pahvi tai muovilaatikko, muovipussit, kelmut ja kääreet, erinäiset kartongit ja kuljetuslaatikot, styroksit ja muut pehmusteina käytetyt materiaalit, lavat jne. ovat tuottajien vastuulla.

Mikä ihmeen Rinki?

Yritykset, joilla on uuden lain mukaan tuottajavastuu pakkausmateriaaleista, voivat tehdä sopimuksen RINKI:n kanssa, eli Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kanssa. Kyseessä on kaupan ja teollisuuden liittojen omistava yritys, joka hoitaa tuottajavastuu yrityksien puolesta heidän velvollisuutensa pakkausmateriaalijätteenhuollosta.

Uuden jätelain tarkoituksena on ollut yhtenäistää pakkausjätteiden keräys valtakunnallisesti ja siten poistaa aiempi kuntakohtainen ja alueellinen jätelaitossysteemi. Pakkausjätemateriaalien tuottajien vastuulla on siis 2016 vuoden alusta ollut järjestää asumisessa syntyvälle kuitu-, metalli-, muovi- ja lasipakkausjätteelle tietty määrä valtakunnallisia keräyspisteitä. Vaikka tarkoituksena on ollut yhtenäistää kierrätystä valtakunnallisesti, valitettavasti palvelutasot vaihtelevat kunnittain, joten ei ole sama kierrätätkö jätteesi Etelä-Suomessa tai Pohjois-Suomessa.

Oli miten oli, uuden jätelain tarkoituksena on ollut parantaa jätteiden kierrätystä ja uusiokäyttöä ja vaikka aluksi ongelmia löytyykin, niin aivan varmasti uusi laki on tuonut myös paljon hyvää.

Back to Top