Suomeen on tulossa perustuloskokeilu 2017 – mitä ongelmia ja etuja se aiheuttaa?

piggy-bank-1056615_640Sipilän ensimmäiseen hallituksen hallitusohjelmaan sisältyi lyhyt kirjaus perustulokokeilusta. Sen käytännön toteutusmalli selkeytyi vasta paljon myöhemmin, ja elokuussa 2016 selvisi, että kokeilu tulisi olemaan monelle pettymys. Se perustulomalli, jonka hallitus on säätänyt kokeiltavaksi, jää monien mielestä kauas taakse perustulosta. Ehdotuksen mukaan kokeilu koskee 2 000 työtöntä suomalaista, jotka eivät voi kieltäytyä kokeiluun osallistumisesta.

Millainen perustulokokeilu on sisällöltään?

Hallituksen ehdotuksen toteutuessa nykyisellä ulkoasullaan jokainen kokeiluun osallistuva saisi 560 euroa kuukaudessa verovapaata perustuloa. Tämä summa on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin työmarkkinatuen nettosumma, tai uudelle yrittäjälle maksettava starttiraha – molemmat 550 euroa kuukaudessa. Perustulon maksajana toimisi Kansaneläkelaitos eli Kela. Hallituksen, tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön, ehdotus on tällä hetkellä lausuntokierroksella, joten ehdotuksen yksityiskohdat voivat vielä muuttua. Perustulomallin valmistelua monimutkaisti sosiaali- ja terveysministerin vaihtuminen juuri muutamaa päivää ennen mallin esittelyä. Väistyvä ministeri Hanna Mäntylä (ps.) vetosi perhesyihin, joka usein politiikassa merkitsee puolueen sisäistä valtapeliä.

Perustulokokeilun on tarkoitus alkaa tammikuussa 2017. Sen kaavaillaan jatkuvan kaksi vuotta, ja kokeiluun on tarkoitus valita mahdollisimman laajasti erilaisissa tilanteissa olevia suomalaisia työttömiä. Esitetynkaltaisen perustulon ei siis ole tarkoitus korvata esimerkiksi ansiosidonnaisia etuuksia. Perustulokokeilun piiriin valitut ovat oikeutettuja tavallisten säännösten mukaisesti esimerkiksi asumistukeen myös kokeilun aikana. Kokeilun tärkein tavoite on tutkia, edistääkö verovapaa perustulo työllistymistä.

Kritiikkiä kokeilun otannasta

Perustulokokeilua on kritisoitu kiivaasti jo ennen sen alkua. Esimerkiksi pelkästään työttömien valikoimista kokeiluun on kritisoitu, sillä sen nähdään antavan tuloksia vain työttömyysturvan, ei varsinaisen perustulon suhteen. Monien mielestä perustulon pitäisi olla kaikkia koskeva etu, ei vain työttömiä. Sen tulisi siis sulkea piiriinsä myös työssäkäyvät, eikä pelkästään työttömien sisällyttäminen kokeiluun kerro, miten perustulo vaikuttaisi työssäkäyvien arkeen.

Moni myös pelkää porvarihallituksen kehittämän perustulomallin lopulta johtavan verovaroilla tuetun, matalapalkkaisiin töihin kannustavan yhteiskunnan kehittymiseen. Oppositiopuolue Vihreiden piiristä on jopa kuvailtu tätä mallia ”toteutuskelvottomaksi”. Myös osittain sitoutumattomien ekonomistien puolelta on kritisoitu esitettyä mallia: Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen luonnehti mallia tällaisenaan utopistiseksi.

Kokeilun positiiviset puolet

Perustulokokeilu on aiheuttanut myös jonkin verran positiivista kommentointia. Nämä kommentit ovat tosin peräisin lähinnä hallituspuolueiden kannattajilta, vaikka perinteisesti esimerkiksi hallituksessa oleva Kokoomus suhtautuu lähtökohtaisesti perustulon kaltaisiin vastikkeettomiin etuisuuksiin nihkeästi. Viralliset kannanotot ovat vielä toistaiseksi hallituspuolueilta olleet hyvin vähäisiä, mutta asian keskeneräisyyden ja uutuuden takia kaikkia mielipiteitä ei varmasti ole vielä kuultu. Oppositio on mielipiteensä jo ilmaissut ja se on vahvasti kokeilua vastustava, joten on oletettavaa, että kokeilun puolustajat myös pian ilmaisevat mielipiteensä asiasta.

Toisaalta lausuntokierros on vielä kesken ja Suomen yleisen poliittisen kulttuurin mukaisesti tätäkään keskeneräistä asiaa tai siitä käytyä keskustelua ei käsitellä julkisuudessa. Monien suurempien nimien mielipiteet aiheesta ovat edelleen kuultavana, joka voi joko viitata mallin heikkouteen tai keskustelun hitaaseen käynnistymiseen. Yksi asia on ainakin varmaa: kokeiluun osallistuneiden 2000 työttömän valitsemisen alkaessa on tiedossa valtava mielipidepyörremyrsky.

Yhteenveto

Perustulokokeilu tuottaa paljon keskustelua ja kiivaita mielipiteitä muun muassa suppean kohderyhmän takia. Perustulokokeilu nähtiin sen valmistelun alkuvaiheessa positiivisemmassa valossa, mutta sittemmin testiryhmää on supistettu ja kokeiltavan perustulon määrää huomattavasti pienennetty.

Loppujen lopuksi jää nähtäväksi, kuinka perustulokokeilu vaikuttaa testiryhmään, ja onko kaksivuotisen kokeilun jälkeen odotettavissa lisäkokeiluja laajemmalla ryhmällä, vai kariutuuko perustulon tuleminen niille sijoilleen. Oli lopputulos mikä tahansa, on varmaa, että se tulee nostamaan monenlaisia mielipiteitä niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin keskuudessa.

Back to Top