Kuinka paljon vaaralliseksi luokiteltuja pakolaisia on Suomessa, ovatko he uhka?

weapon-424772_640Puhuttaessa vaaralliseksi luokitelluista pakolaisista, Suomessa heitä on paljon. Useimmiten heidät on kuitenkin luokiteltu vaaralliseksi lähtömaassaan, ei Suomessa, mihin syynä on saattanut olla esimerkiksi laittoman poliittisen liikkeen tukeminen, seksuaalinen suuntautuminen, väärä etninen tausta tai vaikkapa lahjuksen maksamatta jättäminen. Suurin osa lähtömaassa vaarallisiksi luokitelluista pakolaisista tai Suomessa oleskelevista pakolaisista yleensä ei siis ole uhka Suomen kansalaisille.

Supon eli suojelupoliisin tietojen mukaan Suomesta on lähtenyt Syyrian ja Irakin konfliktialueille sotaan osallistuakseen yli 70 ihmistä. Näistä ainakin 14:n arvioidaan kuolleen. Varsinaisia pakolaisia tästä joukosta on kuitenkin vain harva, sillä suurin osa sotaan lähteneistä on syntynyt Suomessa tai asunut täällä lapsesta lähtien, joten heidät voidaan luokitella enemmän Suomen kansalaisiksi kuin pakolaisiksi.

Etniseltä taustaltaan lähtijät edustavat 19 eri ryhmää, ja joukossa yllättävänä osana on suvultaan myös täysin suomalaisia lähtijöitä. Kaikkien lähteneiden motiivina ei kuitenkaan ole ollut halu taistella radikaalia islamia vastaan, vaan joukossa on ollut esimerkiksi myös ISIS-järjestöä vastaan taistelevia henkilöitä. Joidenkin arvioiden mukaan lähtijöiden määrä on huomattavasti Supon tietoon tullutta 70:tä suurempi. Viimeisen vuoden aikana lähtijöiden virta on vaimentunut huomattavasti. Taustalla ovat oletettavasti ISIS:n propagandafiltterin ohittaneiden, oikeiden tietojen välittyminen taistelukentiltä sekä ISIS:n kärsimät mittavat tappiot.

Entä potentiaalisia vaaran aiheuttajia?

Varsinaista vaaralliseksi luokitellun pakolaisen statusta ei Suomessa itse asiassa ole ollenkaan – riskin suomalaiselle yhteiskunnalle aiheuttavat turvapaikanhakijat eivät tavallisesti ensinkään läpäise Suomen tarkkaa seulaa turvapaikan myöntämisprosessissa. Esimerkiksi vuoden 2015 lopulla kaksi irakilaista turvapaikanhakijaa pidätettiin Forssan hätämajoitusyksikössä epäiltyinä terroristitarkoituksessa ISIS:n nimessä tehdyistä murhista.

Kiintiöpakolaisina Suomeen tulevien kohdalla suojelupoliisi huolehtii jokaisen pakolaisen taustojen tarkistuksesta yksilökohtaisesti. Tästä huolimatta maassamme oleskelee noin 300 henkilöä, jotka ovat suojelupoliisin seurannassa terrorismintorjunnan varjolla. Radikaalia islamia edustavia muslimeita on Suomen muslimeista selkeä vähemmistö, mutta heitä kuitenkin on, mitä ei tule unohtaa turvallisuuskysymystä pohdittaessa.

Toki pakolaistenkin joukossa, kuten missä tahansa isommassa ihmisjoukossa, on myös suoranaisesti vaaralliseksi luokiteltavia ihmisiä. Yksi heistä on Somaliasta pakolaisena Suomeen tullut Abdiqadir Osman Hussein, joka istuu tuomiotaan vielä syyskuuhun 2016 asti 15-vuotiaan tytön murhasta ja 13-vuotiaan tytön raiskauksesta. Rikosseuraamuslaitos vastusti tämän vaaralliseksi luokitellun vangin vapauttamista, mutta korkein oikeus päätti toisin. Karkotuspäätös tämän rikollisen kohdalla on jo tehty 2001, mutta niin kauan kun Somalia luokitellaan vaaralliseksi maaksi, ei häntä voida sinne karkottaa. Suomesta ei voida lain mukaan karkottaa ketään vaaralliseen maahan palaavaksi. Mogadishu, maan pääkaupunki, on kuitenkin saanut karkotuksen seurauksena palautetuille turvallisen luokituksen, joten karkotusasia on tällä hetkellä vielä kesken.

Radikalisoituneiden Exit-projekti

Suomessa käynnistettiin niin kutsuttujen vierastaistelijoiden, ja toisaalta kotimaisten äärioikeistoaktivistien nousun myötä radikalismista irtautumiseen tähtäävä ns. Exit-projekti, jollaisia on käynnistetty muualla maailmalla jo lukuisia. Tämän Radinet-nimen saaneen, RAY:n rahoittaman ja Vuolle Setlementin toteuttaman projektin tarkoitus on tavoittaa kaikki ääriajattelusta irti pyrkivät ihmiset, olipa kyse sitten poliittisesta tai uskonnollisesta radikalisoitumisesta.

Äärioikeistolaisen Suomen Vastarintaliikkeen perustaja, ja siitä sittemmin jyrkästi irtautuneen Esa Holapan asiantuntemusta käytetään projektissa kokemusasiantuntijan nimikkeellä – Holappa työskentelee projektissa avoimesti ja omalla nimellään. Itse asiassa vastaavan projektin käynnistävää ohjelmaa valmisteltiin sisäministeriössä jo vuonna 2012 tarkoituksena ennaltaehkäistä väkivaltaista ääriliikehdintää.

Tämä kertoo suomalaisten sinisilmättömyydestä tällaisten uhkien ja ongelmien edessä, ja ääriliikkeiden torjumiseen on valmistauduttu yllättävän hyvin.

Yhteenveto

Suomessa asuvista pakolaisista suurin osa ei ole suoranaisesti vaarallisia, vaikka poikkeuksiakin toki löytyy. Tämä on tosin tavallista tarkastellessa mitä tahansa ihmisryhmää, eikä tästä siis voida päätellä, että pakolaiset olisivat muita ihmisryhmiä vaarallisempia. Suurin osa pakolaisista on normaalia elämää eläviä ihmisiä, kuten suomalaisetkin ovat, mutta pakolaiskysymyksen ollessa pinnalla, pienimmätkin pakolaisten aiheuttamat selkkaukset saavat valtavasti huomiota ja tuovat pelkoa pakolaisten yleisestä vaarallisuudesta.

Back to Top