Kasinotalous ja sen monet pelurit

Alunperin kasinotalous-termiä käytettiin paheksuen kuvailemaan Suomen talouden niin kutsuttuja hulluja vuosia. Elettiin talouskasvun ja hyvinvoinnin aikaa. Tästä seurasi markkinoiden vapautuminen ja siitä puolestaan taloudellinen totaalinen ylikuumeneminen, joka johti lopulta markan devalvoitumiseen ja ajoi monet pankit ja sijoitusyhtiöt suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.

80-luvun puolivälissä pankkitilit alkoivat lihota nopeaan tahtiin kiitos yrityskauppojen, runsaan ulkomaisen valuutan määrän ja asuntokauppojen hiljenemisen. Pankit pursusivat rahaa ja ne alkoivat tarjota kuluttajille suuria lainasummia heikkoja vakuuksia vastaan. Kasinotalouden ajan tyypillisiä piirteitä oli esimerkiksi se, kuluttajat käyttivät reilusti hyväkseen pankkien helposti tarjoamia lainoja ja käyttivät lainarahoja pröystäilyyn. Oli melko tavallista nähdä, kuinka naapuri ajoi eräänä kauniina päivänä kotiin uuden käheällä urheiluautolla tai kruisaili aallokossa upouudella luksusveneellä. Tilannetta pahensi se, että pankin tyrkyttivät lainoja kuluttajille ovista ja ikkunoista, aiheuttaen pahaa enteilevän sijoituskuplan.

“Tulkaa hakemaan rahaa”

1980-luvun talouskehitys pisti sekä yksityisen että julkisen kulutuksen nopeaan kasvuun, mutta aikajakso oli todellista kulutusjuhlaa etenkin yksityisille. Kysynnän kasvua oli havaittavissa etenkin kestokulutustavaroiden ja varallisuusesineiden kauppamarkkinoilla, mikä luonnollisesti nosti hintoja. Hankittiin kalliita autoja, kesäasuntoja ja ylellisiä ulkomaanmatkoja. Varallisuuden arvo kasvoi silti nopeampaan tahtiin kuin velat ja näin luoton kysyntä pysyi vahvana.

1980-luvun aikana pankkien kotitalouksille ja yrityksille tarjoamat luotot lähes kaksinkertaistuivat. Etenkin pankkien tarjoamien valuuttaluottojen määrä kasvoi muutamassa vuodessa 30 miljardista yli 100 miljardiin markkaan asti. Kulutusjuhliin liittyi toki monenlaisia riskejä, mutta niiden todellista luonnetta ei täysin ymmärretty, eikä talouskuplan puhkeamista osattu täten pelätä. Luottoa kaupattiin ihmisille suurin lehtimainoksin ja rahaa lähestulkoon tyrkytettiin kuluttajille, halusivat sitä tai eivät, vakuuksista viis välittämättä.

Lainaa on otettava ja velaksi on elettävä

Kasinotalouskautta luonnehti ajatus siitä, että sekä ihmisen että valtion on saatava ja otettava lainaa. Korot olivat alhaalla, eikä huolta huomisesta ollut. Ei murhetta siitä, että laina on joskus myös maksettava takaisin. Ei mietitty huomista, vaan pyrittiin elämään velaksi niin pitkälle kuin mahdollista. Jos luottoraja ei vielä ollut täynnä, asialle oli välittömästi tehtävä jotain.

Juppien kulta-aika

Tätä myös pahan koulukunnaksi kutsuttua talouskautta voidaan tiivistäen pitää ahneiden juppien talouskautena, jonka uusiutumista on parasta pyrkiä välttämään keinolla millä hyvänsä. Keitä nämä jupit sitten oikein olivat? Sosiaalipolitiikan apulaisprofessori Jeja-Pekka Roos kuvaili Talouselämässä  6/1986 ilmestyneessä artikkelissaan tyypillisen jupin tärkeimpiä tunnusmerkkejä: “Mies tai nainen, joka 1) asuu suurkaupungissa, 2) väittää olevansa 25Ê45-vuotias, 3) tavoittelee kunniaa, arvostusta, tunnustusta, kuuluisuutta, sosiaalista asemaa, valtaa tai rahaa, 4) harrastaa bruncheja viikonloppuisin ja tekee iltaisin töitä.” Nämä kovat kuluttajat juoksivat laadun, merkkituotteiden ja kalliiden asusteiden perässä, mutta tiivistäen voidaan todeta, että he todellakin vain nauttivat kuluttamisesta.

Moderni kasintalous

Vaikka 80- ja 90-lukujen kasinotalousvuoden ovat jo takanapäin, voidaan vielä tänäkin päivänä Suomen taloudessa nähdä monia ilmiöitä, jotka muistuttavat tästä menneestä aikakaudesta. Samalla kasinotalous saa nyky-yhteiskunnassa myös yhä uusia muotoja. Ihmisiä pyritään yhä edelleen saamaan innostumaan erilaisista “pelimuodoista”, kuten sijoittamisesta ja uhkapelaamisesta.

Esimerkiksi Veikkaus tuo markkinoille uusia pelejä tasaiseen tahtiin, mutta myös lukuisat nettikasinot tarjoavat tiuhaan tahtiin uusia pelejä ja houkuttelevat pelaajia kasinopelien ääreen maalaamalla kuvia niistä onnekkaista, jotka ovat rikastuneet heidän pelejään pelaamalla. Samoin sijoitusyhtiöt ja pankit tarjoavat yhä monipuolisempia erilaisia sijoituskohteita kuten osakkeita, sijoitusrahastoja, salkkuja, ja niin edelleen ja maalaavat mielikuvia siitä, miten sijoitetusta siemenestä voi muutamassa vuodessa kasvaa uhkea puu. Kannattaa kuitenkin aina pitää mielessä vanha totuus, että jos joku kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on juurikin sitä.

Back to Top

Privacy Policy